|
|
|
|
|
|
Tilattavissa olevat kirjat: Sivullisen ongelma
Kirjan nimi: Sivullisen ongelma
Alkuperäinen nimi: The Outsider
Tekijä: Wilson Colin
Sivumäärä: 362
Kieli:  Suomi
Kääntäjä: Kristiina Kivivuori
Ilmestymisvuosi: 1958
Hinta: 20.00 €
Sidosasu: Sidottu
Sisällön kuvaus:
Colin Wilson kuvaa Sivullisen henkilöksi, jolla on selvä näkemys ja tunne elämän jokahetkisestä epävarmuudesta ja joka tuntee, että kaaos ja anarkia ovat syvemmällä ihmisluonnossa kuin se järjestys, johon hänen kanssavaeltajansa uskovat. Lähtökohdakseen Colin Wilson ottaa tyypilisen esimerkin sivullisesta modernissa kirjallisuudessa: Henri Barbussen romaanissa L´Enfer päähenkilö sulkeutuu hotelliinsa ja elää omituista unennäköistä puolielämää vakoillen ihmisiä seinänraosta. "Hän näkee", sanoo Barbusse "liian syvään ja liian paljon", hän näkee kaikkialla vain kaaosta. Kirjallisuudessa Wilson seuraa Sivullisen jälkiä edelleen mm. Albert Camus´n Sivullisen ja Hemingwayn nuoruudenteoksissa. Sivullinen haluaa olla vapaa ja hän huomaa, että hänen "tervejärkinen" kanssaihmisensä ei ole vapaa. Nietzsche, jonka oppeja Wilson myös tarkastelee, löysi vastauksen julistamalla maailmalle, että kaikkien on muututtava Sivulliseksi. Tolstoin Sivullinen pakeni itseään tekemällä itsensä kieltämisen kristillisyyden pääohjeeksi. Tämä osa loppuu Dostojevskiin, jonka teokset saavat osakseen kirjan seikkaperäisimmän analyysin. Sivullinen näkee uskonnon tarkoituksena olevan tehdä elämä ukavaksi ihmiselle: oikeaoppinen uskonto ei siis ole mikään ratkaisu hänelle. Sensijaan Sivullinen voi, kuten George Fox, julistaa maailman turmelukseksi ja harhaksi. Tai hän löytää William Blaken tavoin vastauksen siinä, että kaikilla ihmisillä on sisäisen näkemisen kyky. Tästä johdetaan idän mystikkojen ratkaisuun. Tekijä alistaa näitä edustavan Sri Ramakrishnan tarkan tutkimuksen kohteeksi. Ramakrishnalle suurinosa ihmiskuntaa on "sidottuja sieluja". Mutta molemmille ryhmille on tärkeintä mennä äärimmäisyyteen. Kristillinen pyhimys ristillä tuntee "vapauttavaa iloa", mutta jos äärimmäisyydet otetaan pelkkinä katumusharjoituksina, ne ovat Sivullisen kannalta turhia tai vahingollisiakin. Äärimmäisyyksien arvo on niissä piilevän tahdon vitaliteetissa: tahto on määrävä tekijä.Eila Pennanen kirjoittaa Parnassossa:"Hän pyrkii pois tilastaan, mutta hän ei pääse takaisin entiseen olotilaansa miellyttävään porvarilliseen itsestäänselvyyteen. Hänen on mentävä eteenpäin, hänen on löydettävä jotakin miellyttävää todellista oman epätodellisuuden tunteensa vastapainoksi, ja hänen on löydettävä vapaus, koska hän tuntee, ettei ole vapaa."
  | |
|
|
|
|
|
