|
|
|
|
|
|
Tulossa olevat kirjat: Suurisydämisin valtiatar
Kirjan nimi: Suurisydämisin valtiatar
Alaotsikko: Runoja jumalatar Inannalle
Tekijä: Enheduanna
Sivumäärä: 92
Kieli:  Suomi
Kääntäjä: Ronkainen, Minna
Ilmestymisvuosi: 2021 UUTUUS
Sidosasu: Nidottu
Sisällön kuvaus:
Enheduanna, 2200-luvulla ennen ajanlaskun alkua elänyt ylipapitar ja runoilija oli maailman ensimmäinen teoksensa signeerannut kirjoittaja - siis maailman ensimmäinen tunnettu kirjailija. Hän kirjoitti runoja ja temppelihymnejä sumeriksi nuolenpääkirjoituksella savitauluihin.Runoilijan ilmaisu on väkevää, rajua, koskettavaa ja kiehtovaa. Vaikka lähes neljän tuhannen vuoden aikainen Mesopotamia - nykyisen Irakin alue - oli tyystin erilainen kuin meidän maailmamme nyt täällä pohjoisessa, taide kestää aikaa ja puhuttelee kautta aikain.Tässä ovat nyt ensimmäistä kertaa suomen kielellä kirjaksi koottuna Enheduannan Inanna-jumalattarelle kirjoittamat runot. Ne ovat kolme pitkää runoelmaa: ”Inanna ja Ebih”, ”Suurisydämisin valtiatar” ja ”Inannan ylistys”. Myös muut jumaluudet, rituaalit, papittaren omat kokemukset ja tunteet sekä Kaksoisvirtain maan luonto saavat sijaa teksteissä.KirjailijastaEnheduanna (n. 2285-2250 eaa.) oli sumerilainen tai akkadilainen papitar, jota pidetään historian ensimmäisenä nimeltä tunnettuna kirjailijana ja runoilijana. Hänen jumalatar Inannan palvomiseksi kirjoittamansa sumerinkieliset hymnit sisältävät ensimmäisen kirjallisen kuvauksen jumalattaresta ja ensimmäisen kuvauksen yksilön sisäisestä elämysmaailmasta. Erään savitaulun mukaan Enheduanna oli Akkadin kuninkaan Sargonin tytär, mutta ei tiedetä onko merkitys kirjaimellinen vai vain vertauskuvallinen.KääntäjästäJoensuulainen Minna Ronkainen on alun perin tempautunut maailmalle yläsavolaisesta pikkukylästä, jossa oli enemmän lypsykarjaa kuin asukkaita, mutta luovuutta ruokkiva aito meininki. Pohjois-Karjalaan hän on päässyt maamme pääkaupungissa sekä Englannissa vietettyjen opinto- ja uravuosien jälkeen.Ronkainen tunnustautuu ylpeästi ikuiseksi maalaiseksi. Kirjailijan mielestä suomalaisen ratsuväen (jos sellainen vielä olisi tai tulisi) paikka olisi ehdottomasti Lappeenrannassa.Aiemmat kirjalliset tuotokset: Ratsuväen vallankumous ja muita kertomuksia (2020), Tulikukon vuosi (2017), 82140 Kiihtelysvaara (2016). Lisäksi hän on savontanut Antoine de Saint-Exupéryn: Ee mikkään kaaheen iso ruununperillinen (2021).
 | |
|
|
|
|
|
