|
|
|
|
|
Tulossa olevat kirjat: Suvun musta lammas
Kirjan nimi: Suvun musta lammas Alaotsikko: Herman Hesekiel Holmströmin elämä Tekijä: Varpio Yrjö Sivumäärä: 174 Kieli: Suomi Ilmestymisvuosi: 2017 ISBN: 9789525976618 UUTUUS Sidosasu: Sidottu
Sisällön kuvaus: HERMAN HESEKIEL ‒ ERÄS VUODEN 1918 KOHTALOEmeritusprofessori Yrjö Varpion kirja isosedästään Herman Hesekiel Holmströmistä (1883-1943) nostaa esiin unohdetun itseoppineen ja yhteiskunnallisen idealistin sadan vuoden takaa. Suvun musta lammas vie keskellä sisällissodan kaoottisia vaiheita ja osoittaa, kuinka syvälti sisällissota juurrutti perheisiin ja sukuihin vuosikymmenten mittaisen epäluulon ja vihan.Herman Hesekiel Holmströmin elämää muovasivat alusta lähtien 1900-luvun alkuvuosien suuret käänteet. Suonenjokelaispojan koulunkäynti Kuopion lyseossa oli jäänyt kesken kolmen vuoden jälkeen. Helsinkiin muutettuaan hän toimi muurarina ja suutarina, mutta samalla hän tempautui mukaan ajan yhteiskunnallisiin tapahtumiin. Hän oli jo 23-vuotiaana Matti Kurikan sosialistisen reformipuolueen puoluesihteeri ja kiertävä vaalipuhuja valmistauduttaessa ensimmäisiin eduskuntavaaleihin. Toisenlaista lahjakkuutta osoittaa, että ensimmäisen maailmansodan vuosina hän teki patentoidun lumiketjukeksinnön autojen talviajon helpottamiseksi. Sisällissodan loppuvaiheessa Herman työskenteli aseettomana kirjurina punaisten päämajassa senaatin linnassa Helsingissä, minkä jälkeen hän istui Riihimäen punavankileirillä ja tuomittiin valtiorikosoikeudessa. Itsenäistyneessä Suomessa hän nousi esiin yllättävässä yhteydessä. Hän toimi 1921 Suomen ulkoministeriön hiljaisella hyväksynnällä Itä-Karjalan pakolaisten delegaation sihteerinä neuvoteltaessa Aunuksen kaupungissa Suomeen tulleiden pakolaisten paluumahdollisuuksista Neuvostoliittoon.Teoksessa esitellään teosofisen- ja sosialistisen liikkeen yhteistä alkutaivalta vuosisadan alkupuolella. Mielenkiintoinen on myös kirjailija Pekka Ervastin kirjoittama luotettavuustodistus Herman Hesekielistä kansalaisodan päättymisen jälkeen.Herman Hesekiel oli lähtöisin rautatieläisperheestä. Perheen muut seitsemän lasta rakensivat itselleen vakaan porvarillisen elämänuran itsenäisessä Suomessa. Naimattomana eläneestä Hermanista tuli suvun musta lammas, jonka nimi ja elämänvaiheet haluttiin tyystin unohtaa. Edes valokuvaa ei ole säilynyt. Hermanin hauta Siuntion hautausmaalla on hävinnyt jäljettömiin. Hermanin elämänvaiheiden ja ajattelun selvittäminen onkin ollut haaste, jonka selvittelyyn on käytetty paitsi arkistoja myös Historiallista sanomalehtikirjastoa
| |
|
|
|
|
|