|
|
|
|
|
|
Tilattavissa olevat kirjat: Sammon arvoitus
Kirjan nimi: Sammon arvoitus
Tekijä: Setälä Emil Nestor
Sivumäärä: 507
Kieli:  Suomi
Painos: 2.p.
ISBN: 978-952-5774-18
Hinta: 45.00 €
Koko (leveys * korkeus mm): 190 x 260 mm
Sidosasu: Nidottu
Sisällön kuvaus:
Merkittävin laajin, kattavin ja yksinkertaisesti paras Sampoa käsittelevä tutkimus kautta aikain. Teos on todellinen aarreaitta kaikille Suomen kansanperinteestä, historiasta, kansanrunoudesta ja mytologiasta kiinnostuneille.Kirjan sisällys: I kirja: KALEVALA JA SUOMEN HISTORIA1. luku: Kalevala ja tiedeKalevalan merkitys Miksi Kalevala käsitettiinMitä tiede sanoo Kalevalan nimi Kalevalan esteettinen keskus Eikö tämä merkitse Suomen kansan muinaisuuden himmentämistä?Kalevalan todellinen arvo2. luku: Saavuttamaton sampoMaksaako vaivaa?TehtävämmeII kirja: KALEVALAN SAMPOKUVA1. luku: EdeltäjätSampokuvan hahmoEnsimäinen tieto sammostaEnsimäinen samporunoKalevalan sampotarinan pohjaruno. Ontrei Malinen2. luku: PienoiseepoksetPienoiseepos »Väinämöinen». Vaassila KielöväinenOntrei Malisen samporuno ja Pienoiseepos »Väinämöinen»3l. uku: Esikalevala ja sampo»Runokokous Väinämöisestä» 4. luku: Vanhan ja uuden Kalevalan sampokuvaVanha Kalevala. Arhippa PerttunenUusi KalevalaKalevalan sampokuva jää mielikuvituksen täydennettäväksiIII kirja: KANSANRUNOJEN SAMPOKUVA1. luku: SamporunostotKalevalan sampokuva ja kansanrunojenSampo ja maailmanluominen. Sammon ryöstö Sampo ja kilpakosinta Kansanrunojen sampokertomukset ja sampokuvat2. luku: Sampo ja tammiKuvan siirtyminen nimenvaihdoksen ohellaTaottu tammi3. luku: Sampo ja saani = 'reki'Inkeriläiset »saani»-runot»Saanin» arvoituksen selitys4. luku: Sampo ja sauna5. luku: Kirjokannen muruja6. luku: Viron sampoViron kultaneitoVirolaisten ja suomalaisten runojen suhde Suomen ja Viron kultaneidon yhteinen alkulähde PuumorsianPohja-ajatuksen eroavaisuusVirolaiset ja suomalaiset (karjalaiset) samporunot7. luku: Toinenkin Viron sampo8. luku: HajakuviaSammosta tullut saimaSammosta on tullut sauva, saarvaKirjokansi-lipasIV kirja: SUKULAISAIHEISIA RUNOELMIA1. luku: Meren neito, metsänsulho»Vaahden valkean tytär»Meren neito ja Pohjan neito2. luku: Päivän päästö»Päivänpäästö» kirjallisuudessa ja tutkimuksessaRunon sisällysRunon johdatusValojen vapautusValojen sijoitus Vapautusta kohtaavat esteetRunon keskeinen ajatus. Päivän päästäjäYhtäläisyydet Päivänpäästörunon ja samporunoston välilläRunon koti ja leviäminen 3. luku: Sampo loitsuissa 4. luku: Kirjokantta kirjoittava poika — kirjokannen allaKutova neito Ketjulaulut »Mikä tuolta näkyy»?Vatjan samporuno Virolaisia ketjulauluja. »Neljän neiden runo» »Neljän neiden runo» Vienan Karjalassa ja Suomessa Loitsuketjuja Sampoketju »Ei sampo sanoja puutu» V kirja: LAULAJIEN TULKINNAT1. luku: Runot ja runonlaulajat2. luku: AatekuviaMeren rikastuminen Sammon merkitys maanviljelykselle. Rikkauden lähde Kotimaa3. luku: EsinekuviaKansi Huomenlahjalipas Maailmankuva Jauhava sampo. Mylly Laiva Soittoneuvo Lentävä sammas Morsian? Sampikala? Sammakko Linna? Tammi Saani = 'reki'Sauna Sauva Saarva = 'saukko' KantoVäännöksiä 4. luku: Laulajien käsitykset hajanaiset ja ristiriitaiset taiolemattomat VI kirja: TIEDEMIESTEN JA KIRJAILIJAIN SAMMONTULKINNAT1. luku: Ensimäiset tulkinnatKynämiehet sammon selittäjinäPandoran lipasSoittoneuvo Onnen ja runsauden väline2. luku: Jumalankuva ja jumalantemppeliJumalankuvaJumalantemppeli 3. luku: IhmesampoKirjokantinen talouskalu »Talismani» Toivotuskalu Laiva OnnenrengasIhmekalu-ajatus jatkuu tieteessä 4. luku: Mylly Onnimylly Huhmar — Ihmemylly Ihmemylly — talismani Satujen ihmemylly Itsejauhaja Ihmemylly — luonnonkuva — uhrimylly — hiidenmylly Krohnien myllykuvat 5. luku: LuonnonsampoPäivänkoi Aurinko — mylly Aurinko — hyvän lähde Grotte-mylly — aurinko Sampo ja päivänpäästö Viimeiset aurinkotulkitsijat Pilvi. Eräs erikoinen aurinkotulkinta Sateenkaari Sampotarina tähtieepos Kuvaus ilmanalanvaihdoksesta 6. luku: Ihmissuvun kulttuuripyrkimyksen eduskuva Oman erikoisen lukunsa ansaitsee Kalevalan kokoonpanijan omasammon tulkinta 7. luku: Noitarumpu Friisin tulkintaHaltioituneen samanin rumpu 8. luku: Kultainen oinaantalja9. luku: Vaurauden eduskuvaMaanviljelyksen tuottaman hyvinvoinnin eduskuva Yhteiselämän eduskuva Maallisen hyvinvoinnin lähde 10. luku: Taideteoksen eduskuva11. luku: Hajakuvia, uusiutuvia ja uusiaHuhmar Kilpi Onnenvakka — Rukousmylly Elämän ilon malja 12. luku: Aarteen vartia — aarteen tuojaLentävä aarteenhaltia »Perman sampo» Aarteita suojaava otus — rikkautta jauhava mylly LohikäärmeSammakko Laiva: lohikäärmelaiva13. luku: Sampikala morsiamen vertauskuvana14. luku: Henkilöitynyt sampo15. luku: Teosofien kuvitelmiaHenkisen tietämisen tulikipuna Salainen viisaus 16. luku: Hymirin kattila17. luku: PatsassarjaPatsas: maailmanpatsaan kuvajäljennösMaailmanpuu — maailmantuen taejäljennösMaailmanpatsas — elämänpuuMaailmanpatsas — elämänpuu — BaabelintorniTarullis-historiallinen patsassampo Patsas — jumalankuva — pyhimyksenkuva18. luku: Kehykset kuvan peittonaPohjolan maantieto — Pohjola = GotlantiPohjola = EteläpohjanmaaPohjola = SatakuntaPohjola = Kainuunmaa. Sampo = riistariihiSampo = »sanarikas sopimus» VII kirja: KUVATAITEILIJAIN TULKINNAT1. luku: Kuvataiteilijat sammon tulkitsijoina2.luku: VeistokuviaCarl Eneas Sjöstrand Muita kuvanveistäjiä 3. luku: Maalaustaiteen ensimäiset yrityksetEnsimäinen alku Kansatieteellinen suunta 4. luku: Akseli Gallen-KallelaTaipaleelle-lähtö Gallen-Kallelan sampo5. luku: Gallen-Kallelan aikalaisia ja jälkipolveaUlkomaalaisten tekemiä kuvia Kuvataiteilijatkaan eivät tiedä mikä sampo on VIII kirja: TIEDETTÄ JA RUNOUTTA SAMMON TULKINNOISSA1. luku: Eri tulkintain laatuMaksoiko vaivaa? Laulajien ja oppineiden tulkinnat Mielenkiintoisimmat tulkinnat 2. luku: Runoelmia3. luku: Tieteellisiä tulkintojaSampo toistaiseksi vielä saavuttamatta IX kirja: AIHEET JA MENETELMÄ1. luku: Luonnonaineet ja elollistaminenKansanrunouden aiheet Luonnonmyytit Luonnon elollistaminen Pilviin kadonnut tyttö Päivä, päivän poika Kuuttaren tytär Sämpsä Pellervoinen Pakkanen. Tuulen poika Rukouksista ja loitsuista Kasvit, niitty, meri henkilöllistettyinä Ajanjaksoja henkilöllistettyinä Allegoriat Luonnontulkinnan oikeutus ja sen virheet Luonto elollistamattomana 2. luku: Uskontoaiheet »Myytti» ja »legenda» Kristinuskonomaiset aiheet »Myytti» ja palvontamenot Uskonnon synty ja luonnonusko Onko siis suomalaisissa kansanrunoissa »myyttejä»? 3. luku: Historialliset aiheetTukeeko suomalaisten runojen nimistö runojen historiallista lähtökohtaa?Kaleva, Kalevanpoika Runojen sankarinnimet Paikannimet ja kansallisuusnimet Vuojolainen, Vuojola Vuojolainen ja Vuolahainen »Voionmaa» — Vuojonmaa. Vuojolaiset Vuojon alkumerkitys »Vuojo» sanan alkuperä Vuojonkivi Loppupäätelmät Vuojolasta -la-loppuisista nimistä. Kansallisuusnimet runoissa Muut paikannimet Henkilönnimiin liittyvät mainesanat Loppupäätelmä 4. luku: Satuaiheet Tarina ja satu Satuaiheet samporunostossa Mielikuvituksen lento 5. luku: Syntykertomukset »Vapaa runokertomus» ja »synty» »Syvät synnyt» Voiko sampokertomus olla syntyruno? 6. luku: Menetelmän perusteista Onko kansanrunous joukkotuotantoa? Onko kansanrunous runonvaelluksen synnyttämä? Kansanrunous erikoislaatuisena luomana Lähtökohta Uudentavat ja jäljentävät laulajat Esimerkki: Pyhän Yrjänän legenda Toisintojen vertailu Maantieteellinen menetelmä Runojen »vaellus» ja väestönsiirrot Inkeri runojen kauttakulkumaana Runojen vaakasuora- ja pystysuoraviivainen eteneminen Säetutkimus Onko runojen kantamuodon uudestirakentaminen mahdollinen? . . . .»Typologinen» menetelmä Menetelmä on vain kaava X kirja: SAMMON TAVOITUS JA TAPAAMINEN1. luku: »Sampo» sanan sukulaisia»Sampo» nimen vaihtelevat muodot Nykykielen sanamuodot Päämerkitykset Erikoismerkityksiä ja ehkä erillään olevia sanoja Paikannimiä Merkitysten yhteys »Sampo» sana ja runojen sampo 2. luku: Samporunoston maantieto»Utuinen niemi, terheninen saari» Sepän työpaja Luotola Pohjola 3. luku: Kulkutiet ja kulkuneuvot Kulkutiet Pohjolan emännän lentoneuvot Olkinen ori Runoratsu Tuuli kuljettajana 4. luku: Sammon ainekset ja valmistaminen Ainekset Tehtävän laatu 5. luku: KirjokansiMitä kirjokansi merkitsee? Kerron luonne6. luku: Mikä on siis sampo?Sampo ja sen kertosana Sampo — taivaankappale Sampo — patsas — pohjantähti 7. luku: Sampo ja pohjannaulaGermaanilaisten uskomusten jälkiä Mistä johtuu »jumalnaula» Sampo = 'pylväs' on »pohjannaulan» vierekkäisnimi Suomalainen runo todistaa itse, että Pohjolasta oh noudettava »naula» . .Onko ristiriitaa »pylväs»- ja »naula»-kuvittelujen välillä?8. luku: Sammon tunto- ja lisämerkitSampo taottiin, taivas kirjoitettiin Sampo kasvullisuuden kannattajana Pohjolan kirousMyllykuvitelma Miksi Pohjolan porttia sanottiin kirjokanneksi?Pohjolan kivimäkiPohjolan kotka Sammon juuret Sammon ryöstö 9. luku: JälkitodisteRunojen sammon alkuperän selityksen todennus saapuu Vermlanninsuomalaisilta 10. luku: Pohjan neitoKauneuden ihanne Neidon muuttuminen lokiksi Lokiksi muuttuminen selittyy XI kirja: RINNAKKAISRUNOT1. luku: Päivän päästö ja sampo Kuka oli päivän päästäjä?Päivänpäästörunon alkuperäSampo ja päivänpäästö 2. luku: Rinnakkaisuuksia ja viittauksia»Meren neito, metsän sulho» Sampo loitsuissa Kirjokantta kirjoittava poika, kultakangasta kutova neitoKoit ja HämarikTulevaisuuden arvoituksia XII kirja: SELVITETTYÄ JA SELVITTÄMÄTÖNTÄ1. luku: Ratkaisun laatu2. luku: SyntymäpaikkaRunoston syntymäaika 3. luku: Samporunoston juuretRunouttako vai uskontoa? Maailmanpylväs-kuvitelman jälkiä Suomessa Oliko sampo, pohjannaula itä- vai länsimainen kuvitelma? Kaukovälähdyksiä 4. luku: Omaako vaiko lainaa? Runous on samalla kertaa sekä lainaa että omaa Samporunosto on olennaisesti itsenäinen luoma 5. luku: Loppuluku ja luvun loppu Eduskuvia Loppu Jälkilause
  | |
|
|
|
|
|
